Järviseutulainen tokaisu tarkoittaa vapaasti selitettynä - että sehän on on selvää, että sukua ollaan. Järviseutulaisten sukujen edustajat voinevat useimmissa tapauksissa toisiaan tavatessaan todeta otsikon mukaisesti. Nykyisen käsityksen mukaan Järviseutu on saanut asutuksensa 1400-luvulta alkaen pääasiallisesti Karjalan suunnalta Savon ja Hämeen kautta. Pohjanlahden rannikolta on myös noustu Ähtävän jokivartta ylävirtaan. Nousijoitten määrä on kuintekin harventunut voimakkaasti mitä kauemmas rannikosta on tultu.

Kun "alkuasukkaita" ei monia perheitä ollut, niin puolisotkin naimaikäisille pojille ja tytöille on löytynyt naapurista. Näin muutamien sukupolvien aikana useat kantasuvut ovatkin risteytyneet ja eri sukuihin kuuluvat järviseutulaiset löytävät juuristaan samoja "ensimmäisiä perheitä".

Viriävä DNA-tutkimus hämmentää. Perimätiedon, talojen omistusten siirtymisten ja henkilöiden nimien perusteella rakennetut sukupuiden alkuvaiheet alkavat näyttää epäuskottavilta. 15-20 -sukupolven aikana on tietysti jonkun lapsen isä voinutkin ollakin naapurista, ilman että tällaista epäilystä on mihinkään dokumentoitu.

Strangin Heikin juuret ovat selkeästi Pohjanlahden rannikolla, mutta Höökit, ja Svarvarit tuntuisivat lähteneen satoja vuosia aikaisemmin Karjalasta ja sitten joko Hämeen tai Pohjanlahden rannikon kautta siirtyneet Alajärvelle. Söyringin Juholla ja Räyringin Lauri Klaunpojalla näyttäisi olevan samankaltainen tausta. Nelimarkat ja Keisarit ovat myös dna-näytteen perusteella "itäistä heimoa". Ovatko savolaisia, karjalaisia vai hämäläisiä on sitten jo mielipideasia.

Kuitenkin kaikki nämä ja muutkin järviseutulaiset suvut ovat jo alkuvaiheissa sekoittuneet niin, että olemme Het sitte sukulaisia, vaikka varhaisimpien esi-isiemme sukulaisuuksia vielä joudummekin uudelleen sovittelemaan.